Paprika Korps - Don’t Trust
Jos nyt ei ihan sokea ole (jos on, ei blogistani mitään iloa ole koskaan ollutkaan), ei voi välttyä faktalta, että sivujen ulkoasu on kokenut jälleen rajuja muutoksia. Tämä versio on ensimmäinen, jossa ei ole headerkuvaa lainkaan, tuntuu hiukan omituiselta. Lisäksi värimaailma on jokseenkin hämmentävä, sillä en yleisesti pidä sinisestä. Nyt kuitenkin syntyi tämmöinen ja ainakin toistaiseksi tykkään tästä kovasti. Tällä kertaa voin kehua tehneeni suurimman osan hommasta itse, Ismon vain neuvoessa pulmatilanteissa (joita toki ilmeni, joten kiitos taas sinne pöydän vastakkaiselle puolelle). Php tuntui melko hankalalta, mutta ehkä jopa uskallan nyt sanoa jotain siitä tajuavani, ennen kaikkea ymmmärrän syyt sen hienouteen.
Tietoa-osio muuttui jälleen kerran, ja tällä kertaa (thadaa) lisäsin ihan uuttakin tietoa. Korjasin myös vanhoista teksteistä muutamia koodivirheitä ja säädin hetkisen myös linkkien kimpussa.
Sivut on testattu Firefoxilla ja Safarilla, jos käytät jotain muuta selainta, en takaa, että kaikki näkyy niin kuin pitäisi. IE näyttää kaiken aivan päin vittua, enkä (toistaiseksi?) jaksa asiasta välittää. IE:n käyttäjille kyllä vinkataan toisenlaisesta selaimesta.
Perjantaina loppui hirmuisen kauhea jakso ja sitä sitten juhlistettiin luokan kanssa yhdessä. Heitin hirveän määrän monisteita menemään ja kunhan maanantaina palautan ohjelmoinnin kirjan, olen loppuelämäkseni vapaa JavaSqlUml-helvetistä. Ainakin toivottavasti.
Koko kevättalvi on mennyt jotenkin älyttömän nopeasti ja koitan nyt kovasti hyväksyä täyttäväni piakkoin 21. Haluaisin vain kaikki päivät lukea kirjojani viltin alla ja syödä keksejä, sillä minulla ja keväällä on kovin monimutkainen, lähinnä vihapitoinen, suhde. Tosin tämä kevättalvi on ollut monien eri asioiden vuoksi normaalia raskaampi. Uskon kuitenkin, että kunhan Peto muuttaa luoksemme, muuttuu kaikki paljon ihanammaksi, jos ei muuten, niin Ismon kanssa kilpaa lässytetään ja hemmotellaan sitä karvapalleroa.
Huomenna katsotaan Katjan ja Marian kanssa leffa ja illemmalla vissiinkin siirrymme Ismon kanssa Ernon ja Liisan luokse syömään Bambin äitiä. Sitten alkaakin taas uusi viikko. Onneksi se on normaalia lyhyempi suklaamunien ylensyöntijuhlan vuoksi.
