She said it hurts too much, I said it will never hurt enough
Erosin koulusta. Erittäin vapauttava kokemus. Aloitan kuun loppupuolella kirjastoharjoittelijana, tästä se Maailman Vihaisimman Kirjastotädin ura alkaa. Päätös lopettaa TAMKissa oli yllättävän helppo sen jälkeen kun tuon ajatuksen olin uskaltanut itselleni suoda. Turha on päätä hakata seinään alalla, jonne ei kuitenkaan halua lopulta päätyä. En kuitenkaan kadu TAMKissa viettämääni vuotta, sillä opin paljon uusia juttuja, joista on varmasti hyötyä, lisäksi sain uusia mahtavia kavereita. Muistelen, että jossain välissä ehti olla hauskaakin.
Kavereista puheenollen, Mikko ja Jani muuttivat tällä viikolla Tampereelle, ja muutossa auttamisen lisäksi opastin poikia Tampereen kirpputorien ihmeellisen maailmaan.
Kesä alkaa olla ohi, harkitsen jo siirtäväni kesäavokkaat talviunille kaappiin. Olen valmis ottamaan syksyn vastaan (viilenevä sää on hyvä tekosyy lämmittää sauna suunnilleen joka päivä), mutta en pidä tästä turhautuneisuuden tunteesta, jonka se usein tuo mukanaan. Kaipaan jotain uutta, repäisevää ja hetken kuvittelin, että harjoittelupaikan saaminen olisi riittänyt, mutta ei sit. Vaihtelua! No, pitää säästää rahaa, jos vaikka löytäisi itsensä vielä tämän vuoden puolella kotomaan rajojen ulkopuolelta.
August 17th, 2008 at 17:21
Lähde Tallinnaan kenkäostoksille
August 17th, 2008 at 22:37
Kyllä mä yritän! Pitää vaan ensin säästää.