You can say these streets are rivers
Kirjoja lukiessa tapahtuu helposti sama asia kuin elokuvia katsellessa: kun lukee paljon, unohtaa helposti millainen todella hyvä kirja on, ja sitten kun sellaisen aloittaa, joutuu melkein haukkomaan henkeään sitä lukiessa. Olen toki lukenu kesän aikana paljon “ihan kiva” -kirjoja, mutta tällä hetkellä kesken oleva Susan Fletcherin Meriharakat on jälleen kuin isku kasvoihin, niin hyvä se on. Luen sitä varovaisin harppauksin eteenpäin, koska en tahdo saattaa sitä loppuun. Loppua ei edes odota (toisin kuin joidenkin todella hyvien kirjojen kohdalla), sillä kirjassa ei tapahdu mitenkään erityisen paljon mitään erityisen jännittävää. Kyse on tunnelmasta ja kerronnasta. Siinä on kirja, jonka ääreen minä unohdun, ja hassua kyllä, jostain syystä kirjan kautta pääsen käsiksi omaan lapsuuteeni, vaikkei minun menneisyydelläni ja kirjan tapahtumilla ole mitään yhteistä. Luultavasti kyse on vain siitä, miten kaikki ympäröivät asiat siinä kuvataan.
Huvittavaa on, etten oikein tiedä, voinko suositella tätä kirjaa kenellekään teistä lukemista harrastavista kavereistani. Sitä lukiessa ei tule mieleen, että se ja se voisi tykätä tästä kirjasta. Ehkä se johtuu siitä, että kirja on niin vahvasti minun mieleiseni, etten oikein osaa löytää siitä muille sopivuuksia (vaikka toki niitä voi olla). Joka tapauksessa, jos haluaa lukea kirjan, josta minä en löydä mitään vikaa, niin kannattaa Meriharakoihin tarttua, MariaS, jos jaksat lukea tämän, niin sitten ainakin ehkä tiedät ihan kunnolla, millaisia kirjoja minä toivoisin olevan enemmän.
Tampereella riehui muutama päivä sitten hirveä ukkosmyrsky. Asumme sillä lailla sopivassa korkeudessa, että pystyimme näkemään koko myräkän salamoineen alkavan hitaasti vyöryä yli koko Hervannan, ja jatkavan siitä sitten eteenpäin. Roikuimme Ismon kanssa ikkunassa koko myrskyn ajan ja kun lopulta jäi vain sade, niin toki piti juosta ulos nauramaan kesäsateeseen. Kunnon kaatosade on yhtä tärkeä osa kesää kuin paljain jaloin ulkona kävely.
Peto viedään leikattavaksi tiistaina. Eläinlääkäri arveli, että sen yllättävä aggressiivinen käyttäytyminen johtuu juurikin siitä, että se on vuoden vanha leikkaamaton naaras. Leikkauksen pitäisi rauhoittaa. Vaikka tietenkin Peto on nyt taas ollut oma hellyydenkipeä itsensä, tarkalleen ottaen siitä päivästä eteenpäin kun varasin ajan. Luonnollisesti.
Koska minulla on vielä ylimääräistä aikaa, ennen kuin siirryn Sannan kanssa Suolijärvelle, niin tässä vielä tyttömeemi:
Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
Olen sellainen hehkeän raikas Hollywood-neito, joka on valmiiksi kuosissa, että eipä siihen aikaa tarvitse.
Tyttömäisin tapasi?
Tykkään vaatteista ja kengistä?
Lempihajuvesi?
Naomi Campbellin Cat Deluxe At Night on ainoa, mitä käytän. Sitäkin harvoin.
Monetko kengät omistat?
Omistan.
Käytkö kirpputoreilla?
Kyllä.
Ajatko isin ostamalla autolla?
En aja kenenkään autolla.
Päivittäiset kauneusrutiinisi?
Tukkapyykki, hammaspyykki, ihon rasvailu
Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
Vaihtelee, aika usein vissiin.
Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
Hesari.
Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
The Smtihsin jäsenet.
Millainen on vaatekaappisi?
Perus vaatekomero. Sieltä pääsee Narniaan.
Entä karkkihyllysi?
Wtf? Ei tämä koti mikään kioski ole.
Panostatko sisustukseen?
Kausittain. Pakkomielteisesti. Hyvä pikkurouva olen.
Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?
Voi nyt vittu. Kikatan / hähätän / nauran jos on kivaa, ei siihen seura vaikuta. Tunkekaa ne sukupuoliroolinne perseeseen.
Alusvaatemakusi?
En syö alusvaatteita.
Onko mätsäys tärkeää?
On, muuten naksuu. Oikeasti.
Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
Ei viimeksi kun tarkistin.
Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?
Ei.
Millainen on ystäväpiirisi?
Mun ystävät on melkein yhtä parhaita kuin mä.
Vietättekö tyttöjen iltoja?
Vois olla vähän vaikeaa, kun ystävinä on myös penis-olentoja.
Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?
Otan auringon.
Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?
Amen.
Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa?
No ei kyllä ole.
Hiustuote mitä ilman et pystyisi elämään?
Shampoo vai harja? Kas siinä pulma.
Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
Osittain.
Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä? Tai nörteistä?
Kanada.
Kuinka paljon omistat vaatteita?
Sopivasti.
Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
En.
Käytätkö koruja?
Lävistyskoruja koko ajan. Sormuksia usein, kaikkea muuta rihkamaa silloin tällöin.
Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?
Ei, mutta kuka nyt ongelmaa tarvitsisi syödäkseen suklaata?
Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?
En.
Teetkö heräteostoksia?
En.
Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?
En. Seksikutsut on muuten melkein yhtä ruma sana kuin lettukestit.
MariaS kirjoitti:
Mitä seksikutsuilla tehdään, harrastetaanko siellä seksiä vai onko tää taas joku uus muotijuttu josta mä en tiedä?!
Mulla on nyt tosiaan dekkarivaihe ja seuraavaksi ajattelin lukea muumeja. Mutta voisinpa tuommoiseenkin tarttua, eikös se ollut novellikokoelma?
Älkääkä hehkuttako sitä ukkosmyrskyä, se oli viikon ainoa päivä jolloin EN ollut tampereella. Ja arvaa vain ketuttaako!
Tsemppiä Pedolle, pidetään peukkuja että kaikki menee hyvin!
katju kirjoitti:
Toivottavasti Pedon leikkaus menee hyvin ja Peto toipuu pian! Mutta kukas sitten pitää jöötä sohvalla jos Pedosta tulee pössykkämössykkä?
Maria kirjoitti:
MariaS, Meriharakat ei ole novellikokoelma, ihan romaani. Syksymmällä munkin täytyy lukea muumeja, ne jotpenkin kuuluu loppukesään / syksyyn.
katju, jotenkin epäilen, että kyllä Peto leikkauksenkin jälkeen pomoilee, kunhan nuo hyökkäilyt loppuis.
Secret gay lover kirjoitti:
Olen kyllä ihan samaa mieltä tuon seksikutsut/lettukestit asian suhteen. Hyi.