Jokasyksyisen uudistumisentarpeen olen tällä kertaa korvannut aloittamalla hippeilyn: olen siirtynyt kasvisruokavaliopainotteiselle linjalle ja vaihdan pikkuhiljaa käyttämäni kosmetiikan eläinkokeettomiin. Kumpaankaan näistä en suhtaudu sillä natsimeiningillä, mitä jotkut eläinoikeusfoorumin ihmiset tuntuvat vaativan (kyllä, syön edelleen lihaa ja kyllä, käytän iholleni apteekista ostamaani rasvaa, koska en ole löytänyt sille eläinkokeetonta vastinetta, jatkan kyllä etsintöjäni edelleen). Olen pyöritellyt näitä asioita päässäni aika pitkään ja juuri sellainen ehdottomuuden vaatiminen on vituttanut niin paljon, ettei kiinnostus ole tekoihin asti yltänyt.

Nyt olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että painottamalla kasvisruokaa ja eläinkokeettomuutta vaikutan asioihin positiivisesti, vaikka mehukas pihvi yhä maistuukin ja hiusteni väri tulee suoraan purkista (todennäköisesti) kulkematta eläinkokeettomuuden kautta (yritin itseasiassa etsiä asiasta tietoa, mutta laihoin tuloksin, joten oletan, ettei tuote ainakaan ihan puhtaita papereita saa). Hienoin löytö asian tiimoilta oli suomalainen Lifehair, joka kantaa purkeissaan ylpeänä pupulogoa. Parasta on se, että tuotteita löytyy ihan normimarketeista ja hinnat ovat alhaisia. Firmahan siis tuottaa kodinhoitoasioita, ihonhoitoasioita ja hiustenhoitoasioita, kiinnostuneet voivat tutustua aiheeseen enemmän kotisivujen kautta.

Nämä uudet valinnat yhdistettynä Amnestyn jäsenyyteen ja Ekosähköitettyyn kotiin tekevät hippitasostani jo epäilyttävän korkean. Sitä paitsi yritän kasvattaa tukkaani pitkäksi. Lyökää, jos alan käyttää otsapantaa ja pukeutua erilaisiin kukkakuoseihin.

Ja sitten siihen kolmanneksi hienoimpaan asiaan maailmassa (ensin tulee kirjat ja musiikki), eli ruokaan:

Tofuwokki:

300g Maustamatonta tofua

Marinadi

2 murskattua valkosipulinkynttä
1 ½ rkl soijakastiketta
1 rkl vettä
1 tl sitruunapippuria
1 tl teelusikallinen valkopippuria
1 tl basilikaa

Kuutioi tofu ja heitä marinadin sekaan. Kääntele välillä, jotta marinadia tarttuu kaikkiin kuutioihin. Anna maustua puolisentuntia. Sitruunapippurin ja valkopippurin voi hyvin korvata haluamillaan mausteilla tai yrteillä.

Kun tofu on marinoitunut, ruskista kuutiot pannulla oliiviöljyssä ja marinadissa. Nosta sitten kuutiot pois pannulta.

Wokki

1 Paprika
1 Punasipuli
Parsakaalia (maun mukaan)
200g Wokkivihanneksia
200g Purkkipapuja (maun mukaan, voi laittaa enemmänkin)
1 pkt Nuudeleita
½ dl Nuudelien maustelientä

Keitä nuudelit mausteliemessään (esim. kana / kasvis). Suikaloi paprika ja punasipuli. Kuullota wokkivihanneksia, paprikaa, punasipulia, parsaa ja papuja tilkassa oliiviöjlyä. Lisää nuudelit, mausteliemi ja tofu. Anna hautua hetki.

Kasvissosekeitto:

5 Perunaa
3 Porkkanaa (sellaisia aika isoja)
1 Sipuli (kanssa aika iso)
Pala lanttua
Vähän parsakaalia
1 Paprika

Keitä paloitellut kasvikset kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä. Kun kasvikset ovat pehmeitä, kaada lähes kaikki vesi pois ja soseuta kasvikset. Lisää joukkoon tilkka ruokakermaa, mausteita oman maun mukaan (esim. mustapippuria ja valkosipulijauhetta) ja smetanaa. Maista ja lisää ainakin smetanaa vielä vähän, koska se on hyvää. Muitakin mausteita saa lisätä jos haluaa. Tuli niin hyvää, että Sannakin kehui!

Tässä teille taas aasinsilta siihen, että olen viihtynyt työharjoittelussa oikein mainiosti. Olen todella aikuisten oikeasti löytänyt oman alani, kirjojen kanssa näpertely ja kaikki se oheistoiminta (kuten asiakaspalvelu) tuntuu niin luontaiselta, ettei tosikaan. Toki amiksessa riittää myös asiakkaita, jotka saavat minut ihmettelemään teinien järjenjuoksua:

Millainen vatipää pitää olla, että pitää epäreiluna sitä faktaa, että jos rikot kirjaston aineistoa, olet korvausvelvollinen? Eikös korvausvelvollisuus ole nyt jotenkin ihan maalaisjärjen mukainen juttu, ihan sama mistä lainaa ja mitä? Minun vikani ei myöskään ole se, jos idiootti ampaisee paikalle 20 minuuttia ennen sulkemisaikaa, ja siksi tulee – oho katos miten se nyt sillai – vähän kiire, kun ei ole aiemmin käynyt lainaamassa, ja ne henkilökohtaiset tiedot pitää sinne tietokoneelle viedä.

Parasta on vielä se, että joku tästä ääliöryhmästä ihmetteli, että miksei sitä aineistoa vaan saa viedä mukanaan, että miksi pitää jotain tietoja täyttää. Ja jostain syystä se vitun hokeminen ei ainakaan nopeuta asiakaspalvelua, jos naisen alapään mainitsemisen joka toisena sanana sijaan vain kuuntelisi, mitä minulla on kysyttävää ja kerrottavaa, olisi ehkä mahdollista saada haluamansa asia lainaan samana päivänä, eikä vasta pari päivää myöhemmin.

Viime lauantaista muodostui yllättävän mainio, ensin olin kaverin synttäreillä ja sitten Oonapoona soitti ja kertoi olevansa Tampereella. Luulin ensin, että ehditään nähdä vain melko pikaisesti, mutta kaiken kaikkiaan ilta päätyi saunomisen ja autoajeluiden jälkeen siihen, että sain tuon ihanan tytön meille yöksi. Oli aivan mahtavaa saada pitkästä aikaa olla ihan rauhassa ja jutella kaikesta ja ajella yöllisiä autoteitä pitkin. Olen aika umpimielinen ihminen mitä tulee omiin tuntemuksiini, mutta edelleen Oonalle pystyn puhumaan oikeasti ihan mistä vain. Välimatka saattaa harventaa yhdessäolon määrää, mutta sen laatuun se ei ole pystynyt vaikuttamaan.

On tässä ehditty pitämään varsin onnistuneet tuparit, voitin keilauksessa, leivoin elämäni ensimmäistä kertaa korvapuusteja (Katjan ja MariaS:n tiukassa valvonnassa), leikimme Kimin ja Amalian kanssa meillä (leikin nimi oli taas “katsotaan leffoja ja auotaan päätä toisillemme”) ja tänään teimme Ismon kanssa leipäkoneella hyvää leipää. Näyttäisi myös epäilyttävästi siltä, että syyslomallekin on ihan muutakin tekemistä kuin kirjoihin hukuttautumista.

En muuten kykene ihan ymmärtään Obaman Nobel-palkintoa. Toki herra on hyviä asioita aloittanut ja luonut toivoa, mutta ei Nobelia minusta voida antaa jostain sellaisesta kuin toivon luomisesta, kyllä se kuuluisi saada ansiokkaasta elämäntyöstä rauhan eteen. Vaan tällä mennään, ei tämä raivon partaalle minua ajanut, toisin kuin se, ettei Suomessa parodia enää kuulu sananvapauden piiriin. Effillä oli aiheesta hieno artikkeli. Haluan myös jakaa kanssanne Kansanedustajien mustan listan.

Syyskuussa katsoin elokuvia:
Foxy Brown – Viihdehienous
Monty Python’s Flying Circus season 1, 2 (uusinta)
Inglourious Basterds
Mies ja alaston ase (uusinta)
Mies ja alston ase 2 1/2
Talven valoa – Yksi hienoimmista Ingmar Bergmanin leffoista
Veronikan kaksoiselämä
The fearless vampire killers – Hauska
Coffy – Viihdehienous tämäkin
District 9 – Ihan sysipaska, kliseinen ja ennalta-arvattava
Gran torino – Toimii!
Cruising – Al Pacino esiintyy homokyttänä, voiko muka olla parempaa?
Small town folk – Niin uskomattoman huono, että onkin aikaa kun on katsonut näin kamalaa kuraa. Aika Tappaa on varmaan ollut viimeisin samalle tasolle yltävä, ja siitä on aikaa.

Meillä on kukkia parvekkeella ja kahden viikon päästä pääsykoerumba on ohi.