Oli Liisan synttärituparihalloweenbileet. Tykkäsin, Ohjelmaan kuului kasvomaalausta, jonka jälkeen koko porukka näytti kirkonpolttomusiikkia soittavan bändin jäseniltä.

Kävimme katsomassa Iho jossa elän. Tykkäsin.

Oli ensimmäinen työpäiväni virallisesti kirjastovirkailijana. Tämä ilo jatkuu ainakin vuoden loppuun. Tarvitseeko edes mainostaa kuinka paljon tykkään? Luonnollisesti heti ensimmäisenä työpäivänä hyödynsin työpaikkani tarjoamaa aarreaittaa:

Lokakuussa:

Kävin Jyväskylässä katsastamassa Sannan uuden kodin. Eksyin myös täysin uudistettuun Forumiin. Olin unohtanut, että Jyväskylälläkin on kaunis puolensa (joka ei liity mitenkään Forumiin).

Matkustimme Ismon kanssa mummulaan haravoimaan, saunomaan, syömään ja oleskelemaan. Tykkäsin.

Syyskuussa:

Teimme Oonan kanssa syksyreissun Forssan kautta Saloon. Forssan sympaattisessa pikku kahvilassa nautimme aamupalan ja sitten lähdettiin eksymään kohti Saloa. Tykkäsin.

Lisää kuvia.

Ja viime kuukausien elokuvat:

Syyskuu:
Orpheus
Revitty esirippu
Kaksipäisen kotkan varjossa
Velhon oppipoika
Armageddon
Ei paluuta
Danger: diabolik
The Human Centipede
C.S.I., kausi 4
Monsters
Macbeth
Night of bloody horror
Rocky 3
Season of the witch

Lokakuu:
X-files, kausi 1
Inception (uusinta)
The Rite
The Descnet 2
Red riding hood
Drive – NIIIIIIIIIIN komea elokuva! Yksi vuoden parhaista.
Aristokatit
Social network
Essential killing
Horror rises from the tomb
Midnight in Paris
Pulp fiction (uusinta)
The Fifth element (uusinta)
Aladdin
Wicker man (uusinta)
Threads – Älyttömän hyvä kuvaus ydinsodan jälkeisestä maailmasta.
Manaaja (uusinta)
Pieces (uusinta)

Elokuussa vietin aikaa mummulassa polttaen vanhoja päiväkirjoja, lenkkeilemällä sateessa ja siistimällä perunapenkkejä. Iskä ja Matti remontoi mummun saunaa, joka vuosikymmenien jälkeen ansaitsikin koko uudistuksensa. Saunarempan takia oli ensimmäinen kerta, kun mummulassa ei päässyt saunaan. Peseytyminen hoidettiin vanhassa karjakeittiössä vettä saavista kaatamalla, missä oli kyllä oma tunnelmansa.

Muuta mukavaa elokuussa oli Sannan ja Minnan kanssa tehty Hämeen linnaan tutustuminen. Kiersimme itse linnan ja tutustuimme mös vankilamuseoon.

Syyskuun alussa heitin hyvästit kesälle iskän mökillä. Saunoin reilun tunnin, söin hyvää ruokaa Matin ja isin kanssa ja kuuntelin kun illalla sade rummutti peltikattoon.

Enemmän kuvia kaikesta yllämainitusta ja muustakin.

Heinäkuussa katsoin:
Stake Land
Drive Angry – Luulin tätä ihan käsittämättömän huonoksi, mutta tämähän olikin yllättävän viihdyttävä pätkä.
Sukiyaki western Django
Babylon A.D.
Salt
Deep red
True grit
Kalteva torni – Vittu mitä paskaa suomalaiset suoltaa.
Black book, kaudet 1, 2, 3
Paths of glory
Kiinassa syödään koiria
Klovni – kyllä nolottaa
French connection 2
Event horizon

Ja elokuussa:
Käpy selän alla
Ja Jumala loi naisen
Bunny the killer thing
The secrets of a french mate
Hiljaisuus
Pianonopettaja – Nyt tiedän, mistä Black Swan on kopioinut suurimman osan. Koko juoni-idea ja jopa jotkut kohtaukset olivat jännästi ihan samanlaisia. Paitsi, että tämä oli rutkasti parempi kuin Black Swan.
Carnival of souls (uusinta) – Tämä on kyllä niin mainio.
Rakkautta italialaisittain
My fair lady – Romanttinen musikaali ja minä tykkäsin!?
Castle Freak
Taking lives
American graffiti
The Boogey Man – Sakset kurkulla
Solaris
Fantastic Mr. Fox – Ihanan höpsö.
Viimeinen sirkus – Välillä vähän puiseva, mutta etenkin eeppisestä lopusta annan roimasti pisteitä.
Hands of steel
Living Dead Girl

Kesän aloitin todistuksenhakureissun lisäksi mökkeilemällä Ismon, KimAmalian ja OonaJukan kanssa. ajeltiin isin mökille yöksi, grilattiin, pelattiin, saunottiin ja heitin talviturkinkin pois. On sääli, kuinka vähän ehdin viettää aikaa mökillä kesäisin, kun siellä kuitenkin rentoudun ihan totaalisesti. Illalla seisoin laiturilla ja kuuntelin joutsenpariskunnan mekastusta. Sitten toinen niistä alkoi kiertää järveä ja tuli laiturin lähellekin. Siinä vaiheessa päätin siirtyä sisälle, sillä pesimäpuuhissa olevat joutsenet voivat olla oikeasti vaarallisia. Ja vissiin ne minulle uhittelivatkin, ainakin kun kävelin mökkiin, lensi joutsen niin matalalta yläpuolelta, että kuulin sen siipien iskut. Vaan on ne komeita eläimiä!

Särkänniemessä kävimme toteamassa, että vanhuus alkaa vaivata. Kukaan meistä (Kim, Ismo, Sanna, minä) ei jaksanut olla koko päivää laitteissa, vaan hiippailimme kaupungille syömään kohtuu aikaisessa vaiheessa. Olen myös kävellyt useamman kerran töistä kotiin, matka taittuu yllättävän helposti kun on äänikirja, mitä kuunnella.

Juhannuksen alla Peto sairastui ja sai melkoisen määrän lääkkeitä. Narkkaripupumme söi kyllä lääkkeensä innokkaasti, mutta varsinaiseen ruokaan se ei suostunut koskemaan. Juhannuksena tuli kuitenkin käänne parempaan ja nyt pikkuinen on ihan oma itsensä. Alla kuva siitä, millaisen paketin teimme pakkosyöttöä varten:

Ja arvatkaapa miten vietimme juhannuksen? Yllättävää kyllä, ihan samalla lailla kuin viimeiset 7 vuotta! Joten ei siitä sen enempää, riemua ja ruokaa riitti.

Iloksenne myös joitain satunnaisräpsyjä (osa on otettu Ismon uudella räpsykameralla).

Ja koska kirjoittaminen tänne on käynyt hyvin harvakseltaan, niin ilonanne vielä toukokuun ja kesäkuun leffat;

Toukokuu;
Henrly Lee Lucas: sarjamurhaaja
Pimeyden valtias
Oceans
Aavikon kukka
Jano
Greyn anatomia, kausi 5
Mission: impossible
Kuiskauksia ja huutoja
The Bucket list
The Descent (uusinta)
I saw the devil
The devil is woman
Onnea kohti
Orpokoti (uusinta)
Ottolapsi
28 päivää myöhemmin (uusinta)
The Boondock saints (uusinra)
The Addiction (uusinta)
Pieni merenneito (uusinta)
Piranha 3d – Aivan valloittavan hyvää huonoa!
Pommin varjossa – Intensiivinen kuvaus kylmän sodan ajalta. Tälle peukku.
Angel Heart (uusinta)
Tohtori Mabusen testamentti – Hienosti rakennettu, tykkäsin ihan pipona.

Kesäkuu:
C.S.I. kaudet 1 ja 2 (uusinta)
Yksi lensi yli käenpsän (uusinta)
Melancholia – Odotin tältä jotain erilaista, joten petyin ehkä vähän. Hieno kyllä, mutta turhan alleviivaava.
Rocky
Beverly Hills cop
Mulholland drive (uusinta)
Wild wild west
Antichrist (uusinta)
The cat o’ nine tails
From dusk till dawn
When the wind blows (uusinta)
Trollhunter
Family man
Vertigo
Rocky 2
Elää ja kuolla L.A.ssa
Kanal
Sensuela – Aivan mieletön! Kirjaimellisesti. Luovaa hulluutta on kyllä käytetty oikein olan takaa.
Amerikan gigolo

Ensimmäinen päivä oli pisin. Heatrowsta pääsi kätevästi metrolla hotellin lähelle ja pienen eksymisen jälkeen päästiin toteamaan, että hotelli oli ihan hyvä. Lämmin vesi ei loppunut kertaakaan, huoneessa ei vetänyt ja hintaan sisältyi jopa aamupala (mikä englantilaisittain on vain paahtoleipää, munia ja tuoremehua, mutta tyhjää parempihan se on). Hotelli sijaitsi sellaisella alueella, että se on selkeästi kuulunut köyhempien kansalaisten alueisiin, mutta alkanut vaurastua ja laajeta (lähellä oli mm. ihan uusi järkyttävän iso kauppakeskus, josta löytyi sellaisia liikkeitä kuin Louis Vuitton jne.). Hotellin vieressä oli pieni puisto ja saman kadun varrella kukki syreenipensas, joten hämäännyin siitä, että keskellä Lontoota tuoksui mummulalle.

Englantihan on kehitysmaa monin tavoin (ne niiden viktoriaanisen ajan vesiputket…), mutta silti rakastan sitä rappioromantiikkaa, mitä näkyi metroreitin varrella paljon. Ne kattopuutarhat, tiilitalot ja ränsistyneet sisäpihat! Hotellilta suuntasimme aterioimaan lähelle Lontoon akvaariota ja kylläisinä jonotimme puolisen tuntia. Isi karkasi matkasta, joten vain me lapsukaiset menimme ihmettelemään meriöttiäisiä. Akvaario oli hieno, mutta hintaansa nähden ehkä pieni pettymys. No, sitten joskus isona menen Australiaan ihmettelemään isompia otuksia, kun isi on niitä niin kehunut.

Akvaario sijaitsee aivan London Eyen vieressä.

Rauskuihin ei saanut koskea, vaikka avoaltaassa uiskentelivatkin.

Akvaariossa oli myös tuollainen kävelyreitti, että sai mennä kalojen päällä.

Hävyttömiä kilpikonnia.

Akvaarion jälkeen suuntasimme Oxford Streetille, pojat ottivat oluet alle ja sitten kiertelimme vaatekauppoja. Löysin paidan ja hameen ja äidille tuliaisia. Kauppojen jälkeen meitä odotti Piccadilly Circus, Ismo ei ollut käynyt siellä ,joten mentiin hetkeksi ihmettelemään valomainoksia ja ihmisvilinää, joka alkoi haitata hermojani.

Itsehän siis intoilen siitä rappioromantiikasta, en tästä kapitalismin alttarista. Tosin ei Ismokaan tätä nyt hehkuttanut, tulipahan vain käytyä tällä kertaa.

Hitchcock!

Toinen päivä oli paljon leppoisampi. Aamulla kohteena oli Camden Town. Se on se ernualue täynnä kojuja. Löysin juhlamekon kevään valmistujaisiin, ja tinkasin hinnan 25 puntaan, kun se aluksi oli 50. Oikeasti ei edes paljon tarvinnut tingata, olin vain nihkeä lyömään kauppoja lukkoon ja myyjä itse hoiti loput. Camdenista tarttui mukan myös söpö pupukaulakoru ja taskukello. Paikallisessa pubissa tuli vihdoinkin kokeiltua fish and chipsit. Maistuu juuri siltä miltä kuulostaakin; rasvassa paistettua halpiskalaa ja ranskalaisia.

Rappioromantiikkaa.

Camdeniin hylkäsimme Matin ja iskän, ja lähdimme metsästämään vintagekauppoja sivummalle ja hiljaisemmille alueille.

Kävelyä tuli oikein urakalla, kun eksyimme, mutta kannatti pinnistää. Olen vuosia halunnut kirkkaansinisen nahkaminarin ja nyt sellainen löytyi. Sitä paitsi nähtiin taas sellaisia alueita, jotka hivelevät silmääni.

Saisinkohan maalata meidän oven keltaiseksi kanssa?

Hotellissa oli ennalta varattuja huoneita niin paljon, että nukuimme ensimmäisen yön eri huoneessa kuin kaksi viimeistä. Kakkoshuone osoittauti mainioksi, meillä oli “takapiha”, kun huoneesta pääsi suoraan sisäpihalle.

Tuo avonainen ovi on siis meidän huoneen.

Illalla lähdimme pubeihin istumaan. Yhdessä soitti jokin cover-bändi, mikä olisi voinut olla ihan siisti juttu, jos jätkät olisivat ymmärtäneet että liian lujalla soitattaessa jopa rockista menee maku (ja kuulo).

Matti ja isi jatkoi yöhön, mutta minä ja Ismo päädyimme aika aikaisin nukkumaan. Osittain siksi, että lauantai-aamuna suuntasimme kahdestaan Portobello Roadille vintagea ja antiikkia nuuhkimaan. Siellä aamu sujui leppoisasti, kunnes puolen päivän aikaan kadut täyttyivät ihmisistä ja oli pakko paeta pois. Käytiin päiväunilla hotellilla ja otettiin sitten kohteeksi Tate Modern, koukattiin tosin sen lähellä olevan kauppakeskuksen kautta. Surrealismista pidän minäkin, mutta muuten Tate oli enemmän Ismon juttu, nuo kankaalle läiskityt värit kun eivät innosta. Niissäkin siis oli ihan pointtinsa, mutta itse en halua joutua lukemaan pitkää selostusta taululle, vaan sen pitää avautua jollain lailla heti. Yksittäisiä hienouksia paikassa toki oli paljon.

Taten jälkeen kello alkoi raksuttaa niin paljon, että palasimme hotellille. Pakattiin tavarat jo illalla, koska aamulla oli aikainen lähtö lentokentälle. Koko reissun ajan oli kaupunkilomailuun juuri passeli sää: noin 10 – 15 astetta lämmintä ja pilvistä, muttei satanut. Jos olisi aurinko porottanut täysillä, niin sitä olisi ollut ihan hikinen koko ajan. Iskästä ja Matista en saanut laittaa yleiseen näkyvyyteen kuvia, mikä harmittaa, mutta minkäs teet.

Kotona oltiin illalla siten, että kerettiin käydä äänestämässä. Siten saunottiin (saunaa kaipasin jo Lontoossa ensimmäisenä iltana) ja vedettiin herneitä nenään persu “arvokonservatiivien” voitosta. Pidän hyvänä sitä, että tulee (jos tulee) rajua muutosta politiikkaan, mutta arvokonservatiiveista minulla olisi kyllä aika paljon sanottavaa. Mutta en sano, vaan fiilistelen Lontoota. Milloinkas mennään uudestaan?

Enemmän kuvia.

Toisaalta tämä julma kuu kuitenkin meinaa sitä, että talven selkä alkaa oikeasti taittua ja valon määrä lisääntyä. Itse olen niitä tyyppejä, jotka saavat auringosta ihan suunnattomasti energiaa (mutta älkää kuvitelko, että ulkoilisin sen enempää kuin ennenkään), joten Ismokin takuulla tietää, että on huhtikuu, kun aloitan kevätsiivouksen, puhun ikkunoiden pesemisestä ja kaivelen komeroita poisheitettävien tavaroiden toivossa.

Huhtikuussahan on toki myös allekirjoittaneen syntymäpäivä (jota juhlitaan vasta loppukuusta samaan aikaan Ismon knssa). Juuri tuona maagisena päivänä kävin kaupungilla ostamassa kunnolliset, jalkaa tukevat, mustat peruskävelykengät (Ecco vei voiton tässä), sillä olen niitä pitkään kaavaillut hankkivani. Lontoossa on ihan hyvä olla sellaiset jalkineet, että jalka jaksaa.

Ostin kuitenkin ehkä vahingossa myös toiset kengät, lahjaksi itselleni. Ja mitä lahjoihin tulee, niin sain Ismolta hienon julisteen lisäksi kirveen. Ihan oikean. Se on hieno ja juuri sopivankokoinen minulle. Toiset tytöt ehkä tykkää jostain hempeämmästä, minä olen innoissani tästä.

Tänään alkoi siinä mielessä virallisesti kevät, että päästimme Pedon ensimmäistä ketaa parvekkeelle. Pikkuinen meni ihan sekaisin, juoksi ja hyppi ja sai sätkyjä.

Keskusteluja jumalan kanssa:

Tässä syödään rusinaa:

Seuraavat havainnollistavat kuvat siitä, miten helppoa on kuvata liikuskelevaa pupua:

Lisää pupua.

Maaliskuun leffat:
Daddy and the muscle academy
King of New York
Crash (uusinta)
Pasila, kausi 2 (uusinta)
Kaunis mieli (uusinta)
I love you Phillip Morris
Eyes without a face
The fall of the house of Usher – Upea, kuten jo aiemmin hehkutin.
LSD trip or trap
All my tomorrows
Last date
The day die
The caught of rip off – Tämä jo nuo 4 ylempää olivat lyhäreitä. Opettavaisia filmejä nuorille menneiltä vuosikymmeniltä. Hyvin viihdyttäviä.
Freaks
The French connection
Hyvä poika – Yllättävän hyvä.
Primer
Good night and good luck (uusinta)
Phantom of the opera
A bay of blood
Sunshine (uusinta)
Sacred flesh – Kuukauden huonoin.
The last exorcism
Limits of control – Ihana!
Twin Peaks, kausi 2
Battlestar galactica (tv-minisarja)
Pitkät jäähyväiset
Identity (uusinta)
Pakotie

Ikävää vain, että Radiopuhelimet säesti elokuvan, eli siis pilasi katselunautinnon. Ideahan on loistava; bändi säestää livenä elokuvaan musiikit. Mutta, jos elokuva on goottilaiseen kauhuromantiikkaan perustuva teos, ei musiikiksi kyllä sovi kovaääniset, nopeatempoiset rummut.

Tomaatteja, tomaatteja stand-up-festareilla sai nauraa vatsansa kipeäksi. Tosin tässäkin on pakko nillittää siitä, että jos kaikki kolme ensimmäistä esiintyjää kertoo lähinnä vain alapäävitsejä, niin jossain vaiheessa ei ole enää niin hauskaa. Ei siksi, etteikö alapääjututkin olisi hauskoja, mutta kyllä sitä vaihteluakin kaipaa. Kaksi viimeistä esiintyjää olivatkin sitten ihan huippuja; todella mustaa huumoria ja poliittista paasausta. Osaan yleisöstä homma ei uponnut (kuultiin mm. vihaisia kommentteja), mutta itse kyllä nauroin vatsani kipeäksi. Ai ne esiintyjien nimet? En muista, ja olen liian laiska tarkistaakseni ne tähän hätään.

Muutama sananen myös lähiaikoina luetuista kirjoista:

Jääskeläinen – Harjukaupungin salakäytävät: Kaunista kerrontaa ja loppu oli kyllä omanlaisensa. Realistiseen arkeen sekoitettua fantasiaa ja sitten ilmeneekin, että oikeastaan mitään yliluonnollista ei olekaan, vaan asiat saavat luonnollisen selityksensä. Tässä oli myös toki ihan parasta se, miten Jyväskylää kuvailtiin. Paljon tuttuja paikkoja ja varmaan ensimmäisen kerran Tampereelle muuton jälkeen (mikä tapahtui 2006) minulle tuli oikeasti ikävä synnyinkaupunkia. Pakko käydä kesällä kiertelemässä.

Moslet – TRBNGR: Into pinkeenä tartuin Turbonegron tarinan kertovaan kirjaan ja petyin. Tai pettymys on ehkä liian kova sana, mutta ei tämä hyväkään ollut. Turhan paljon kulutettiin sivuja bändin jäsenten aiempien yhtyeiden historiaan.

Kyrö – Mielensäpahoittaja: Ihan loistava! Tämä on vissiin alunperin ollut radiokuunnelma, mutta toimii kyllä lyhyinä tarinoina kansien välissä ihan loistavasti. Mielensäpahoittaja on vakava mies, niin vakava, että on pakko nauraa.

Kuvia.

Vuonna 2010 keräsin aikuispisteitä käymällä museoissa normaalia enemmän, aloittamalla todellisen teenjuonnin, vakiinnuttamala kuntosaleilun osaksi arkea ja sisustamalla kodin lähes valmiiksi. Aloitin myös vakavat haaveilut minun ja Ismon omasta asunnosta. Vietin joulun ensimmäistä kertaa Tampereella, ruokin oravia ja meillä oli hienoimmat synttäribileet koskaan; pukukoodina viikset. Oman maan rajojen sisäpuolelta poistuin Lontooseen. Valitettavasti vuosi 2010 oli myös kaksien hautajaisten vuosi.

Loppuvuodesta Kim ja Amalia muuttivat naapuriin, mikä teki tästä myös ennätyksellisen leffojen katselemisvuoden, Valokuvasin vähemmän ja luin enemmän; 148 kirjaa.

Määrän suuruus johtuu osittain siitä, että aloin taas lukea runoja enemmän, ja runokirjoista monet ovat aika lyhyitä. On minulla toki ollut aikaakin lukemiseen enemmän kuin yleensä, kun koulua on ollut niin vähän. Nopealla vilkaisulla nostaisin vuoden 2010 aikana lukemistani kirjoista esille ainakin seuraavat: Sari Näreen toimittama Ruma sota, John Ajvide Lindqvistin Ihmissatama, Enrique Morielin Ajattoman kaupungin varjot ja Claudie Gallayn Tyrskyt.

Tyrskyt oli taas yksi hyvin kauniisti kirjoitetuista merenrantakuvauksista. Minulla ei ole mitenkään erityistä, romanttista suhtautumista mereen. Silti olen koko ikäni pitänyt kirjoista joiden tapahtumapaikka on meren läheisyydessä. En ole mikään metsässä samoileva luonnosta elämänilonsa ammentava ihminen (päinvastoin, mikä tuli todetuksi kun kesällä koitin käydä mummun kanssa poimimassa marjoja), mutta vesisade, suot, järvet, meret ja joet koen itselleni läheisiksi. Sitä paitsi useat veden läheisyyteen sijoittuvat kirjat ovat mielestäni jotenkin herkästi kirjoitettuja. Majakoihin minulla sen sijaan on vähän sellainen haaveksiva suhtautuminen. Enkä ole edes ikinä käynyt yhdessäkään. Olen tosin ajatellut korjata sen asiantilan ensi kesänä.

Keikoillakin tuli käytyä aika harvakseltaan, toisaalta näin kuitenkin yhtyeen, josta en ollut uskaltanut edes uneksia, eli Nekromantixin. Muita hienouksia olivat Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Leonard Cohen uudestaan ja Ulver. Bändeistä eniten kuuntelin The Smithsiä (ylläri), The Heartburnsia ja Ladytronia. Uusia löytöjä oli Frank Zappa, Bloodsucking Zombies From Outer Space ja Blue Foundation.

Elokuvia tuli tuijoteltua 351, joista uusintoja oli 30. Katsoin aika paljon toimintaleffoja ja film noiria. Mieleen jäivät ainakin Stalker, Four Lions, Moon ja Rope. Rakastuin Charlie Chapliniin.

Vielä lopuksi joulukuun elokuvat:
Katsastus
Sleeper
Mary Shelley’s Frankenstein
Ichi the killer
Con air
Noidan kirot
Titanic 2
Iivana julma, osa 1
Walking dead, kausi 1
Talo numero 17
The Day the world stood still (1951)
Cat in the brain
Kevät koittaa Hitlerille
Frostbite
Ollako vai eikö olla
General Idi Amin Dada
Big heat
Rare exports
Dyyni
Double idemnity
Blade runner
Vampyr
Mascot
MPD-psycho osa 1
Four lions (uusinta)
Ronin
Barfly
Naisten kaupunki
Liikenne
Laskettu aika
Monkey shines
Kasvoton kauhu
Riemuloma Rivieralla
Kummisetä 2

Annoin isoveikalle ihan FUCKING AWESOME lahjan, eli Scooter-paidan, josta Matti on kauan haaveillut. Palkkioksi hyvästä lahjasta sain kuulemma tilata “lahjaksi ihan mitä vaan”, joten tilasin tosiaan muutaman levyn ja leffan veikan piikkiin. Jälkiviisaana todettakoon, että miksi en toivonut pientä pulleaa ponia?! Miksi?! Ja kun puhumme nyt FUCKING AWESOME lahjoista, niin itse sain niitä Ismolta:

LOLCat Bible
The Zombie Combat Manual
So Now You’re a ZOMBIE – A Handbook for the Newly Undead

Voiko olla hienompaa?

Iskä ja Matti tuli aattopäivänä meille. Vietimme jouluaaton siis ensimmäistä kertaa ikinä meillä. Syötiin, katsottiin leffoja, saunottiin, käytiin isin kanssa Kalevankankaan hautausmaalla kävelemässä ja lorvittiin suklaata syöden. Ihan normiaatto siis. Lauantaina saunottiin lisää, syötiin lisää ja lähdettiin sitten Jyväskylään. Vietin yön äiteellä ja sunnuntaina kävin vielä Matin luona syömässä kinkkua ennen kuin Kim poimi minut kyytiin ja aloitimme jännittävän lunta-pöllyää-niin-paljon-että-näkyvyys-on-välillä-0-mutta-ei-se-mitään-koska-meillä-on-autossa-hyvää-musiikkia-jota voi hoilata mukana -kotimatkan.

Ennen joulua kävin Oonan kanssa kylpylässä lillumassa lämpimissä porealtaissa. Lisäksi (minut tuntevat tietävät, että seuraavaksi kertomani asian uskominen voi olla vaikeaa) menin katsomaan jääkiekko-ottelun Sannan kanssa. Koko juttu ei oikeastaan ollut niin karmiva kuin luulin, hallissa ei ollut kylmä ja valotkin riittivät siihen, että luin lähes koko tapahtuman ajan. Lupasin lähteä toistekin mukaan, niin kauan kuin saan ottaa kirjan kaveriksi.

Äiteellä tuli otettua muutama kuvakin. Jätin jalustan kotiin, koska ajattelin, etten kumminkaan saa aikaiseksi lähteä ulos kylmään, ja toki, koska jalusta jäi kotiin, meninkin. Yritän saada itseni vielä tänä talvena jalustankin kanssa ulos. Ehkä.

Muutama viikko sitten vietin iltaa entisten TAMK-luokkalaisten kanssa ja oli kyllä ihan huippua. Sitä paitsi sain paikalle oikeita palomiehiä, ihan pillit päällä tulivat autoilla paikalle. Koko episodi siis vain siksi, että kaverin uunin tuuletusaukko tai mikä lie, ei vetänyt ja kun avasin uuninluukun ottaakseni sieltä patonkeja ulos, niin sieltä tuleva savu sitten käynnisti hälyttimen. Eikä sitä hälytintä saanut itse pois päältä (opiskelijasolu, niillä on varmaan joku sopimus palolaitoksen kanssa). Oikein hieno kokemus, en ole ennen nähnyt useampaa palomiestä niin läheltä.

Koko tämä ulos lähteminenhän on oikeastaan ihan karannut käsistä, kun sitten viime viikonloppuna käytiin tyttöjen kanssa tanssimassa Rumassa. Ja lokakuussa olisi pari keikkaakin, mitkä pitäisi käydä katsastamassa. Aika pelottavaa liikkua näin paljon kotoa pois.

Sain työharjoittelupaikan kirjakaupasta. Pääsen kokeilemaan kassaneitinä olemista ja olen hommasta aika innoissani. Innoissani olen myös John Ajvide Lindqvistin Kuinka kuolleita käsitellään -kirjasta. Tai oikeastaan koko kirjailijasta. Aika vähän minulla on lempikirjailijoita, mutta tämä herra lisättäköön sille listalle nyt virallisesti. Ja hänen loputkin teoksensa voisi suomentaa aika nopealla tahdilla, eikös vain? Toinen lähiaikojen hieno kirja oli Enrique Morielien Ajattoman kaupungin varjot, kaunis kuin mikä.

Syyskuun leffat:

Stand
Irreversible (uusinta)
World Trade Center – Vittu mitä paskaa! Voi nyyh ja kyynel kun on rankkaa, ja huomaatko jatkuvasti soivan viulumusiikin? Nyyhkyvasara iskee.
Snake Eyes
Duck Soup – Oikein miellyttävä.
Calamari union – Hyvää suomalaista komediaa.
Gozu
Ghost busters (uusinta)
A Serbian film
Syntinen kääpiö
Visitor Q – Aivan mieletön! Ihan kirjaimellisesti, mutta myös kuvaavasti.
Ghost Busters 2 (uusinta)
Päiväni murmelina
Diktaattori
Coraline
Murder my sweet
Don’t look now
Citizen Kane
Moon – Kaunis.
Happiness of Katakuri
Rambo – On se Rambo kyllä kova jätkä, nyt sen tiedän.
Legion
Mahtavat Ambersonit
I love you, I don’t
Thundercrack!
Rambo 2
Rambo 3
Lord of War (uusinta)
Demons
Rambo 4
Inside
Kuolema saapuu yöllä
Detour
Bride of Frankenstein
House of Frankenstein
Hot Shots 2
Waltz with Bashir – Viitaten sekä tähän että Persepolikseen: animoidut, oikeisiin kokemuksiin perustuvat elokuvat koskettavat paljon helpommin. Johtunee siitä, ettei kuvissa ole silloin näytteleviä henkilöitä ja siksi tilanteet tuntuvat paljon luotettavammilta.
Son of Frankenstein
The Ghost of Frankenstein
Pirates of the Silicon Valley
What ever happened to Baby Jane?
Pirulliset
Zapruder film of Kennedy assassination
Kaulakorun kahleissa
Persepolis
Bronson
Kuulustelu
Dracula – Verevä vainaja
Face off
Requim for a vampire
Seitsemäs manner – Tässä oli sitä jotain.
The Holy Mountain
The Protector – Järjettömän kauniita kuvia siitä, kun pistetään tyyppejä lihoiksi kunfulla.
Machete – Tässä toimintaelokuvassa oli kaikkea sitä, mitä The Expendables laittoi odottamaan, mutta mitä se ei tarjonnut.
Suden aika
Lihaa + verta
Taxi driver
Born to kill
Paholaisen asianajaja
Tahraton mieli (uusinta)

Kuvia.