Nykyajasta

Ihmisen osa

Minulla on nyrkki
ja myrkkyä suoltava suu
ja suonissa liekehtivä meri
ja panssaroidut ajatukset
- niihin ette voi koskea

Ja minulla on ihmisen osa
johon vielä taivu en

Yli odotusten

Levitetyt siivet liian lähellä aurinkoa,
lähtöä odottava juna-asema ja heräilevä kaupunki

Tämäkö on se matka joka kuljetaan jalat verillä,
sydän raskaana menetetyistä sanoista?

Labyrinttiin eksynyt hirviö,
kirkon tyhjät penkkirivit ja kaukainen puheensorina

Millaista jumalaa sinä kumarsit
halutessasi ojentua kaikkeuden ylitse?

Sillä eihän hyvinä päivinä tarvinnut laulua
tuomiosta
jonka itse niin hyvin osaamme panna täytäntöön

Pahoinvointiyhteiskunta

he pitävät käsissään sanojasi
ilman tekojen tuomaa valaa
ethän voi itse itseäsi pyhittää
- matka kauneuteen alkaa mittanauhasta
jossa mustelmat ovat nopeusrajoituksia

Moraali

Veitsi haluaisi halkaista kielesi
Repiä elämäsi
Oikean ja väärän ymmärrys
- sen mitä moraaliksi kutsutaan -
vuoksi raivo ei koskaan ota aineen muotoa

takaisin ylös